Yhtiön historiaa käsittelevän juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Napapiirin Residuumin perustamista edeltävistä toiminnoista sekä yhtiön perustamisesta ja liiketoiminnan aloittamisesta.

Uuden kaatopaikan selvityksiä

Napapiirin Residuum Oy:n perustamiseen tähtääviä asioita valmisteltiin useita vuosia ennen yhtiön perustamisvuotta 2001. Jo syyskuussa 1988 aloitti toimintansa Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhteinen kaatopaikkatyöryhmä, jonka nimi muuttui vuosien myötä jätehuoltotyöryhmäksi. Jätehuoltotyöryhmän tehtäväksi annettiin selvittää yhteisen kaatopaikan perustamismahdollisuudet sekä osoittaa toiminnallisesti soveltuva alue kaatopaikalle tarkempia jatkotutkimuksia varten.

Jätehuoltotyöryhmän loppuraportissa 8.4.1992 esitettiin, että jatkotutkimukset kohdennettaisiin Ranuantien suunnassa olevalle alueelle, ja että työryhmä jatkaisi työtään lopullisen tarkan kaatopaikka-alueen sijainnin selvittämiseksi. Uudelle kaatopaikalle soveltuvaksi alueeksi valikoitui Kuusiselkä.

Maaliskuussa 1999 jätehuollon kehittämissuunnitelma saatiin valmiiksi, ja Kuusiselän kaatopaikan perustamiseen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia alettiin valmistella. Lisäksi Kuusiselän kaatopaikalle ja Alakorkalon jäteasemalle haettiin ympäristölupia.

Napapiirin Residuum Oy:n perustaminen

Napapiirin Residuum Oy perustettiin 14.12.2001. Yhtiön tehtäviä olivat tuolloin kaatopaikan rakentaminen ja ylläpitäminen. Lisäksi se sai harjoittaa jätehuoltoon liittyvää palvelu- ja liiketoimintaa.

Napapiirin Residuumin perustajia olivat Rovaniemen kaupunki sekä Rovaniemen maalaiskunta. Helmikuussa 2002 yhtiö lisättiin kaupparekisteriin. Vuoden 2002 aikana yhtiötä ja sen toimialaa esiteltiin Lapin läänin kunnissa, ja Pello ja Ranua kiinnostuivat toiminnasta. Pellon kunnanvaltuusto hyväksyi Pellon liittymisen Napapiirin Residuumin omistajaksi joulukuussa 2002, ja Ranuan kunta tammikuussa 2003. Molemmat kunnat merkitsivät osakkeet vuonna 2004.

Uusien vastaanottopaikkojen rakentaminen

Napapiirin Residuumin ensimmäiset vuodet kuluivat Kuusiselän kaatopaikan valmisteluun. Uuden kaatopaikan sijainti oli keskellä metsää, joten suunnittelu- ja rakennustöihin sekä lupa-asioihin täytyi varata aikaa. Kaatopaikka rakennettiin avohakatulle alueelle, ja ennen rakentamisen aloitusta maa- ja kallioperää tutkittiin. Tutkimuksissa todettiin, että maaperän huonosta vedenläpäisevyydestä johtuen alueella ei muodostunut merkittäviä määriä hyödynnettävää pohjavettä, ja se soveltui siten kaatopaikka-alueeksi.

Kuusiselän kaatopaikan lisäksi Rovaniemelle perustettiin Alakorkalon jäteasema, jonka rakentamisen toteutti Rovaniemen Vesi. Alueen rakentaminen aloitettiin 1990-luvun lopussa aseman alue- ja pihatöillä. Asemalle rakennettiin myös vastaanottorakennus, ajoneuvovaaka sekä jätteiden lajittelupiste mm. paperille, lasille, puhtaalle puulle, kestopuulle ja metallille. Alakorkalon jäteasema tunnetaan nykyään Kierrätyspuisto Residuumina.

Residuumin liiketoiminnan aloittaminen

Kuusiselän kaatopaikan ja Alakorkalon jäteaseman avajaisia vietettiin 11.11.2005. Jätteiden vastaanotto Kuusiselässä ja Alakorkalossa aloitettiin 15.11.2005. Yhdyskuntajätteen vastaanotto siirrettiin Mäntyvaaran kaatopaikalta Kuusiselkään, ja Mäntyvaaran kaatopaikan viimeinen sekajätekuorma otettiin vastaan 14.11.2005.

Ensimmäisinä vuosina Kuusiselän kaatopaikalle tuotiin suurin osa Residuumin toimialueen yhdyskunta- ja rakennusjätteistä. Kuusiselkä toimi niin sanottuna loppusijoituspaikkana, jonne kuormat jäivät ja jossa niitä ei lajiteltu enää erikseen. Lisäksi Kuusiselässä otettiin vastaan ongelmajätteitä, joita nykyään kutsutaan vaarallisiksi jätteiksi.

Betonitiellä Alakorkalon jäteasemalla otettiin vastaan Rovaniemen alueen asukkaiden hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden pienkuormia, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua, puutarhajätettä, pakkausmateriaaleja sekä metalliromua. Lisäksi siellä vastaanotettiin kotitalouksilta korkeintaan peräkärryllisiä hyödyntämiskelvotonta jätettä.

Osa työntekijöistä mukana alusta asti

Liiketoiminnan alkaessa vuonna 2005 Napapiirin Residuumilla oli toimitusjohtaja ja 9 työntekijää: käyttöpäälliköt Kuusiselässä ja Alakorkalossa, 3 jätehuoltotyöntekijää molemmissa toimipisteissä sekä toimistosihteeri. Osa jo kaatopaikan suunnitteluvaiheessa sekä toimipisteiden avajaisissa työskennelleistä henkilöistä on edelleen töissä Residuumilla.

”On ollut mielenkiintoista työskennellä Napapiirin Residuumilla lähes sen perustamisesta lähtien ja nähdä jätehuollon toimintojen laajentuminen ja kehittyminen. Yhtiössä on alusta asti tehty merkityksellistä työtä toimialueen asukkaiden ja ympäristön hyväksi”, kertoo suunnittelupäällikkö Satu Portti, joka on työskennellyt Napapiirin Residuumilla vuodesta 2003 lähtien.

Napapiirin Residuumin historiaa käsittelevän juttusarjan seuraavassa osassa kurkistetaan toiminnan alkuvuosiin, jolloin palveluja laajennettiin mm. aloittamalla KomPosti-asiakaslehden julkaiseminen ja järjestettiin ensimmäiset keräyskierrokset sekä alettiin periä jätehuollon perusmaksua kotitalouksilta.

Kuvia Kuusiselän kaatopaikan rakentamisen ajalta (kuvaa voi vaihtaa tietokoneella kuvan alalaidassa näkyvää nuolta painamalla ja mobiililaitteella pyyhkäisemällä vasemmalle)