Kompostointi

Kompostori on suurin kompostoinnin investointi. Biojätteen kompostointiin tarkoitetulle kompostorille on vaatimukset, jotka tulee täyttyä:

1. Kompostorin tulee olla tarkoitettu biojätteen kompostointiin
2. Kompostorin on oltava haittaeläinsuojattu
3. Kompostorin pitää olla hyvin ilmastoitu

Kannattaa myös hankkia kompostori, joka kestää käyttöä pitkään. Käyttöikää pidentää kuluvien osien vaihtomahdollisuus. Kompostorit, joissa on takuu, ovat usein kestäviä.

Kompostereja löytyy myös eri kokoisina. Koon valintaan vaikuttaa taloudessa syntyvän biojätteen määrä.

Biojätteen voi käsitellä myös bokashilla, jos jälkikäsittelyn hoitaa asianmukaisesti niin sanotulla multatehtaalla tai kompostorissa.

Kompostin paikan saa valita itse, kunhan muistaa muutaman seikan:

1. Kompostori kannattaa sijoittaa kuivaan ja suojaisaan paikkaan
2. Kompostorin läheisyydessä tulee olla tilaa sen tyhjentämiseen ja kompostoinnille tärkeille tarvikkeille, kuten kuivikkeille ja kompostimöyhentimelle
3. Paikasta ei saa seurata vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai naapureille
4. Jos kompostorin sijoittaa alle 3 metrin päähän naapurin tontista, vaaditaan naapurin suostumus

Kompostori on tärkein väline kompostoinnissa, mutta sen lisäksi tarvitsee muutakin. Kannattaa hankkia ainakin kuivikeaineita ja jotain, millä sekoittaa kompostia, esimerkiksi kompostimöyhennin. Kuivikkeita on erilaisia, ja niissä on erilaisia ominaisuuksia.

Yleisiä kuivikkeita:

1. Kuorike
2. Sahanpuru, kutterinlastu
3. Heinät, oljet ja ruohot
4. Kuivattu haravointijäte: puiden lehdet ja neulaskarike
5. Oksa- ja risukuivike
6. Turve

Hoidetussa kompostissa jätteen hajottamisesta huolehtivat pieneliöt, esimerkiksi sienet, bakteerit, sädesienet ja lierot. Kompostin hajottajaeliöt tarvitsevat happea ja riittävästi kosteutta oikeassa suhteessa. Kompostoinnin vaiheet voidaan jakaa kolmeen: lämpenemisvaihe, kuumavaihe ja jäähtymisvaihe. Se, miten vaiheet esiintyvät, riippuu kompostointitavasta ja kompostorin koosta.  

Vaihe 1: Lämpenemisvaihe 

Tässä vaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet, jotka käyttävät ravintonaan esimerkiksi sokereja ja valkuaisaineita. Lämpenemisvaiheessa kompostin pH-arvo laskee eli se muuttuu happamaksi. Ajan kuluessa pH-arvo kuitenkin neutralisoituu. Lämpenemisvaihe kestää hyvin toimivassa kompostissa muutaman päivän. 

Jos vaikuttaa, että kompostointiprosessi ei ala käynnistyä, kannattaa lisätä biojätettä ja/tai tarkastaa kompostorin olosuhteet. Jos kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, kompostointiprosessia voi pyrkiä jouduttamaan kompostiherätteillä.

Vaihe 2: Kuumavaihe 

Jos komposti toimii hyvin, se lämpenee muutamassa päivässä 30-50 asteeseen. Samalla lämpenemisvaiheen bakteerit ja sädesienet korvaantuvat kuumavaiheen hajottajilla. Ne käyttävät ravinnokseen helposti hajoavia ravintoaineita. Kuumavaiheessa kompostin lämpötila voi nousta yli 80 asteeseen. Kuumavaihe kestää yleensä muutaman viikon.  

Vaihe 3: Jäähtymisvaihe 

Jäähtymisvaiheessa, nimensä mukaan, kompostin lämpötila alkaa laskea. Tämän myötä uudet hajottajat valtaavat kompostin. Tässä vaiheessa kompostin seassa voi kasvaa sieniä. Homesienetkin kuuluvat kompostiin, joten niitä ei kannata säikähtää. Kompostissa voi myös vilistä elämää, kuten koppakuoriaisia sekä tunkiolieroja. Jäähtymisvaihe voi kestää kuukausia.  

Vaiheet ovat selkeästi nähtävissä, kun kompostorin täyttää kerralla täyteen. Normaalisti kotitalouksissa kompostoria täytetään kuitenkin vähän kerrallaan, joten kompostissa voi olla monta vaihetta käynnissä samanaikaisesti.  

Jos kompostin tila ei muutu pitkään aikaan, kannattaa tarkastaa tilannetta esimerkiksi kompostointioppaastamme löytyvästä vianetsintäkaaviosta.

Kompostoinnissa syntyvä multa on monikäyttöistä ja ravinnerikasta. Kompostoinnissa syntyvää multaa voi käyttää raakana, puolikypsänä, kypsänä tai täysin kypsänä. Käyttötarkoituksesta riippuu, kuinka kypsää multaa kannattaa käyttää, sillä kaikki kasvit sietävät kompostimultaa eri tavoin. Kompostimultaa voi käyttää kaikkialla puutarhassa, esimerkiksi kasvimaalla tai nurmikon lannoittamisessa. Erityisesti monivuotiset kasvit hyötyvät kompostimullan käytöstä.  

Kompostin kypsymiseen vaikuttavat kompostin hoito, kompostorin toimivuus sekä kompostoitava jäte. Asianmukaisella hoidolla varmistat kompostin hajoamisen ja reagoimalla kompostorin mahdollisiin häiriötilanteisiin mahdollistat sen hyvän toimivuuden.

Milloin biojätteestä tulee multaa? 

Täysin kypsän kompostimullan valmistumiseen menee yleensä noin yhdestä kahteen vuotta. Ei kuitenkaan hätää, jos et malta odottaa vähintään vuotta, sillä multaa voi käyttää raakana tai puolikypsänäkin eri tarkoituksiin. 

Komposti on kypsää, kun siinä ei ole enää hajoamattomia aineksia. Puunoksia, luita ja kananmunankuoria voi edelleen löytyä. Hajoamattomia aineksia voi hyötykäyttää seuraavaan kompostiainekseen, sillä ne edistävät sen kypsymistä.  

Taulukko mullan eri kypsyysasteista ja niiden käyttötarkoituksista löytyy ladattavasta kompostointioppaastamme.

Kompostoida voi talvisinkin, kunhan kylmät ilmat ottaa kompostorin hoidossa huomioon. Tähän on listattu tärkeimmät tärpit talvikompostoinnista:

1. Tee kompostoriin tilaa, mutta älä jätä sitä tyhjäksi.
2. Säädä ilma-aukkoa pienemmälle.
3. Muista runsas kuivikkeen käyttö. Jos mahdollista, säilytä kuiviketta lämpimässä.
4. Kompostoria on tärkeää täyttää säännöllisesti, ja muista sekoittaa sitä noin 3-4 viikon välein.
5. Varmista, että kompostorille on mahdollista viedä biojätettä myös talvisin.
6. Jos kompostorin lämpötila laskee pakkasilla liian alas, sitä voi lämmittää esimerkiksi kuumavesipullolla.

Ei kannata säikähtää, jos kompostori jäätyy talvella. Sen normaali toiminta jatkuu keväällä. Kompostorin täyttöä voi siis jatkaa talvellakin. Kannattaa huomioda, että kompostin jäätyessä se ei painu kasaan samalla tavalla kuin kesäisin, joten talvisin komposti vie enemmän tilaa.