Napapiirin Kiertotalouspuisto -hanke

Rovaniemi on yksi Suomen kymmenestä kiertotalouden edelläkävijäkunnasta, ja sen tavoitteena on kehittyä arktisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Rovaniemellä on laadittu kiertotalouden tiekartta, johon on koostettu toimenpiteitä ja tavoitteita kiertotalouden kehittämiseen. Napapiirin Residuum Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy ja Rovaniemen kaupunki edistävät paikallisesti kiertotaloutta Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeella.

Hankkeen osallistujien ja rahoittajien logot.

Lapin liitto on myöntänyt hankkeelle alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8/2014 7 §:n nojalla tukea. Hankkeelle on myönnetty vuoden 2019 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 254 381€. Hankkeen kokonaisbudjetti on 363 402 €. Hankeaika on 1.5.2019-28.2.2022

Lataa hankejuliste

Sijainti

Kiertotalouspuisto tulee sijaitsemaan Rovaniemellä Alakorkalossa. Alakorkalo on kiertotaloustoiminnalle keskeinen alue kaupungin välittömässä läheisyydessä ja liittyy olemassa olevaan teollisuusalueympäristöön. Tällä hetkellä siellä sijaitsee mm. betoni- ja asfalttiasemat, jätelaitoksen toiminnot, kuten kierrätysasema, bioasema, hyötykieppi ja ekokieppi, energiayhtiön polttoaineterminaali, jätevedenpuhdistamo, lietteenpolttolaitos sekä tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto.  Alue on myös logistisesti keskeinen, sillä alueen läheisyydessä on rautatie sekä valtatie 4.

Ilmakuva Alakorkalon alueesta.

Tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on perustaa arktinen kiertotalouspuisto ja luoda kasvualusta kiertotalouden innovaatioille pohjoisen olosuhteisiin. Hanke tukee olemassa olevaa yritystoimintaa sekä uusien yritysten ja prosessien syntymistä osana Kiertotalouspuistoa.

Hankkeessa etsitään potentiaalisia uusia toimijoita, jotka voivat tarjota palveluja jatkojalostamalla materiaaleja sekä luomalla mahdollisuuksia hyötykäyttää materiaaleja lähellä niiden syntypaikkaa. Kiertotalouspuistossa hyödynnettäviä raaka-aineita voivat olla mm. biojätteet, purkumateriaalit, metsä- ja peltobiomassat, lietteet, tuhka, yhdyskuntajätteen jakeet sekä uusiomateriaalit

Toimenpiteet

Hankkeessa laaditaan useita selvityksiä erilaisten kierrätys- ja hyötykäyttömateriaalien käsittelystä sekä laaditaan visio alueen toiminnalle ja maankäytölle. Hanke on käynnistetty biomassojen ja pilaantuneiden maiden selvityksellä. Seuraavaksi hankkeessa selvitetään jätemäärät sekä jätteiden kerääminen, kuljettaminen ja energiahyötykäyttö Lapin alueella. Lisäksi tarkastellaan hyödynnettäviä jäte- ja uusiomateriaaleja. Puistoalueen materiaalien hallinnointiin tehdään digitaalinen alusta, jonka ylläpitäjäksi etsitään paikallistuntemuksen omaavaa toimijaa.  Hankkeessa myös luodaan liiketoimintamalli Kiertotalouspuiston toiminnalle.

Selvitykset

Hankkeessa on laadittu erilaisia selvityksiä. Voit tutustua selvitykseen klikkaamalla sen nimeä.

  • Biojätteet ja pilaantuneet maat -selvitys

    Syksyllä 2019 käynnistettiin biomassojen sekä pilaantuneiden maamassojen selvitys, joka valmistui kesäkuussa 2020. Selvityksen toteutti AFRY Finland Oy.

    Selvityksessä tarkasteltiin biomassojen määriä Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella sekä Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Tarkasteltavia biomassajakeita olivat yhdyskuntien biojätteet, jätevesilietteet, rasvakaivolietteet sekä maatalouden biomassat. Potentiaalisimmiksi massoiksi valittiin Lapin alueelta erilliskerättävä biojäte sekä Lapin alueelta yhteistyöhalukkuudesta ilmoittaneiden vesihuoltolaitosten jätevedenpuhdistamojen lietteet.

    Pilaantuneiden maamassojen tarkastelualueeksi rajautui Lapin alue. Tarkastelu tehtiin valtakunnallisen maaperän tilan tietojärjestelmän eli MATTI-rekisterin perusteella. Rekisterissä on edellisen 10 vuoden aikana ollut noin 15 pilaantuneiden maiden kunnostuskohdetta vuosittain. Tämän perusteella laskettiin massakeskiarvo, joka on noin 48 000 t/a. Massojen määrien ei ennusteta kasvavan tulevaisuudessa. Pilaantuneiden maiden käsittelyn tarvetta Rovaniemellä arvioidaan jatkossa.

    Selvityksessä tarkasteltiin yhteisen biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuutta Rovaniemellä. Tarkastelussa huomioitiin mm. kaasuntuottopotentiaali, jätteen syntypaikat ja etäisyydet sekä porttimaksut. Biokaasun hyödyntämisen vaihtoehtoina tarkasteltiin kaukolämmön tuotantoa sekä liikennepolttoaineen valmistusta. Biokaasulaitosvaihtoehdoksi valikoitui näiden perusteella kaksilinjainen kuivamädätyslaitos, jossa on erilliset käsittelylinjat biojätteille sekä puhdistamo- ja sakokaivolietteille. Kustannuslaskelmissa huomioitiin biokaasun jakelun turvaamiseksi mahdollinen LNG-varajärjestelmä. Mädätysjäännöstä tarjottaisiin yritystoiminnalle multatuotteiden valmistukseen.

    Biokaasulaitoksen investointikustannuksiksi muodostui 13,7 milj. €. Kustannustehokkain ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto olisi perustaa Lapin alueelle yksi yhteinen biokaasulaitos, jossa valmistetaan biokaasusta liikennepolttoainetta jakelupisteisiin. Merkittävimmät riskit biokaasulaitosinvestoinnille ovat selvityksen mukaan liikennebiokaasun menekki sekä jätteiden saatavuus ja jätteistä saatavan porttimaksun suuruus. Yhteistyön mahdollisuuksia Lapin alueen yhteisen biokaasulaitoksen perustamiseksi selvitetään.

    Tutustu selvityksen loppuraporttiin täällä ja biokaasulaitosinvestoinnin kustannuslaskelmaan täällä.

  • Selvitys jätteiden käsittelystä ja jätteenpolttolaitoksesta

    Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeessa tehtiin selvitys jätteiden käsittelystä ja jätteenpolttolaitoksesta. Selvityksen toteutti Sweco Oy.

    Selvityksessä jätteiden käsittelystä tarkasteltiin, onko jätteen energiahyödyntäminen mahdollista Napapiiriin Kiertotalouspuiston alueella. Mahdollisuutta tarkasteltiin jätteiden määrän ja laadun sekä investoinnin kannattavuuden ja toimintaympäristön näkökulmista.

    Tarkasteltuja jätteitä olivat asumisessa syntyvä polttokelpoinen jäte sekä muut yhdyskuntajätteet, kaupan jätevirrat, muovijätteet, metallien kierrätyksessä syntyvä sivutuote (SLF), sairaalajäte, kuitu- sekä rakennus- ja purkujäte. Yhteensä Rovaniemellä Napapiirin Residuum Oy:n alueella polttokelpoista jätettä syntyy lähes 20 000 t/a ja yhteensä Lapin alueen jätehuoltolaitosten polttokelpoisten jätteiden määrä on n. 45 000 t/a.

    Jätemäärätarkastelussa selvitettiin myös Napapiirin Residuumin toimialueen yritystoiminnan jätemääriä. Yrityksille, joilla syntyy Napapiirin Residuumin toimialueella merkittävä osa polttokelpoisesta ja lajittelemattomasta jätemäärästä, lähetettiin kysely. Kyselyssä tiedusteltiin kiinnostusta paikallisesta energiahyödyntämisestä sekä siihen liittyvistä yritysmahdollisuuksista, kuten tuhkan käsittelystä. Kyselyn vastausten perusteella tuotavaa jätettä yrityksillä oli yhteensä 42 000 t/a, joista valtaosa oli suurimmilla jätteen tuottajilla. Yritykset ilmoittivat myös jätevirtojen mahdollisesta kasvusta lähivuosina.

    Selvityksessä tarkasteltiin kolmea energiahyödyntämisen vaihtoehtoa. Kahdessa vaihtoehdossa oli kaukolämmön tuotantolaitos ja yhdessä CHP-laitos eli yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos. Vaihtoehdoissa tarkastellut jätemäärät olivat kaukolämpölaitoksissa 50 000 t/a ja 60 000 t/a sekä CHP-laitoksessa 60 000 t/a. Nämä olivat raja-arvoina kannattavalle polttolaitokselle. Suuremmissa laitoksissa huomioitiin polttokelpoisen jätteen lisäksi metallien kierrätyksen syntyvä sivutuote sekä sairaalajäte. Yhteensä selvityksessä arvioitiin kotitalouksien ja yritysten polttokelpoisen jätteen määräksi n. 90 000 t/a. Mahdollisen jätteenpolttolaitoksen suunnittelua varten tarvitaan tarkempaa tietoa jätejakeiden ominaisuuksista sekä varmuutta niiden määristä.

    Kaukolämpölaitosten kustannusarviot olivat pienemmän kapasiteetin laitoksella n. 39 milj € ja suuremman kapasiteetin laitoksella n. 48 milj. €. CHP-laitoksen kustannuslaskennalla laitosta ei saatu kannattavaksi. Kaukolämpölaitoksen porttimaksuna käytettiin laskelmissa 80 €/t ja kaukolämmön hintana 30 €/MWh.

    Katso Sweco Oy:n esitys selvityksestä täällä.

Kiertotaloudesta uutta businestä! -webinaari 24.3.2021

Arctic Design weekin yhteydessä pidettiin webinaareja. Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen esittelemiseksi ja potentiaalisten yritysten huomion kiinnittämiseksi pidettiin 24.3.2021 Kiertotaloudesta uutta businestä! -webinaari , johon osallistui yhteensä 84 henkilöä.

Webinaarissa Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti esitteli hankkeen tavoitteita, ja yrityskehittäjä Merja Majanen Business Rovaniemen yrityshankinnan roolia Kiertotalouspuisto-hankkeessa. Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala esitteli Nokialla sijaitsevaa ECO3-kiertotalousaluetta.

Napapiirin Kiertotalouspuiston 3. suunnitteluvaiheessa on aloitettu Kiertotalouspuiston suunnittelu AFRY Finland Oy:n toimesta. AFRY:lta projektipäällikkö Katri Luoma-aho esitteli suunnittelutyön sisältöä. Luoma-aho laati webinaariin osallistuneille kyselyn mentimeter-alustalla. Kyselyn tulokset löydät täältä.

Tutustu webinaarin esitysmateriaaleihin:

Seminaari 22.10.2020

Hankkeen ohjausryhmälle sekä Napapiirin Residuum Oy:n ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallituksille järjestettiin Napapiirin Kiertotalouspuisto -seminaari 22.10.2020. Lisäksi seminaariin kutsuttiin Rovaniemen kaupungin jätehuoltotyöryhmän jäsenet. Yhteensä seminaariin osallistui 30 henkilöä.

Seminaarissa hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti esitteli hanketta sekä hankkeessa tehtyjä ja suunnitteilla olevia toimenpiteitä. Konsultit Katri Luoma-Aho ja Timo Lahti Afry Finland Oy:stä kertoivat laatimastaan biomassojen ja pilaantuneiden maiden selvityksestä. Konsultti Leena Pirhonen Sweco Oy:ltä esitteli käynnissä olevan jätteenkäsittely- ja polttolaitosselvityksen tilanteen.

Tutustu esitysmateriaaleihin:

Lisätietoja hankkeesta ja kiertotaloudesta

  • Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset: Arktiset biojätteet Napapiirin Kiertotalouspuistoon?
    Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen)
  • Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset: Selvitys: Rovaniemelle biokaasulaitos
    Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen)
  • Lapin liiton Välkky-hanke: Selvitys Lapin biojätepotentiaalista on valmistunut
    Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen)
  • Arctic Design Weekin Muotoja-lehti: Napapiirin Kiertotalouspuisto
    Lue täältä, artikkeli löytyy sivulta 17 (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Lisätietoja hankkeesta:

Hanna Liisanantti
projektipäällikkö

hanna.liisanantti@rovaniemi.fi
040 652 6024