Napapiirin Kiertotalouspuisto -hanke
Rovaniemi on yksi Suomen kymmenestä kiertotalouden edelläkävijäkunnasta, ja sen tavoitteena on kehittyä arktisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Rovaniemellä on laadittu kiertotalouden tiekartta, johon on koostettu toimenpiteitä ja tavoitteita kiertotalouden kehittämiseen. Napapiirin Residuum Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy ja Rovaniemen kaupunki edistävät paikallisesti kiertotaloutta Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeella.
Lapin liitto on myöntänyt hankkeelle alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8/2014 7 §:n nojalla tukea. Hankkeelle on myönnetty vuoden 2019 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 254 381€. Hankkeen kokonaisbudjetti on 363 402 €. Hankeaika on 1.5.2019-31.5.2022.
Sijainti
Kiertotalouspuisto tulee sijaitsemaan Rovaniemellä Alakorkalossa. Alakorkalo on kiertotaloustoiminnalle keskeinen alue kaupungin välittömässä läheisyydessä ja liittyy olemassa olevaan teollisuusalueympäristöön. Tällä hetkellä siellä sijaitsee mm. betoni- ja asfalttiasemat, jätelaitoksen toiminnot, kuten kierrätysasema, bioasema, hyötykieppi ja ekokieppi, energiayhtiön polttoaineterminaali, jätevedenpuhdistamo, lietteenpolttolaitos sekä tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto. Alue on myös logistisesti keskeinen, sillä alueen läheisyydessä on rautatie sekä valtatie 4.
Tavoitteet
Hankkeen tarkoituksena on perustaa arktinen kiertotalouspuisto ja luoda kasvualusta kiertotalouden innovaatioille pohjoisen olosuhteisiin. Hanke tukee olemassa olevaa yritystoimintaa sekä uusien yritysten ja prosessien syntymistä osana Kiertotalouspuistoa.
Hankkeessa etsitään potentiaalisia uusia toimijoita, jotka voivat tarjota palveluja jatkojalostamalla materiaaleja sekä luomalla mahdollisuuksia hyötykäyttää materiaaleja lähellä niiden syntypaikkaa. Kiertotalouspuistossa hyödynnettäviä raaka-aineita voivat olla mm. biojätteet, purkumateriaalit, metsä- ja peltobiomassat, lietteet, tuhka, yhdyskuntajätteen jakeet sekä uusiomateriaalit
Toimenpiteet
Hankkeessa laaditaan useita selvityksiä erilaisten kierrätys- ja hyötykäyttömateriaalien käsittelystä sekä laaditaan visio alueen toiminnalle ja maankäytölle. Hanke on käynnistetty biomassojen ja pilaantuneiden maiden selvityksellä. Seuraavaksi hankkeessa selvitetään jätemäärät sekä jätteiden kerääminen, kuljettaminen ja energiahyötykäyttö Lapin alueella. Lisäksi tarkastellaan hyödynnettäviä jäte- ja uusiomateriaaleja. Puistoalueen materiaalien hallinnointiin tehdään digitaalinen alusta, jonka ylläpitäjäksi etsitään paikallistuntemuksen omaavaa toimijaa. Hankkeessa myös luodaan liiketoimintamalli Kiertotalouspuiston toiminnalle.
Selvitykset
Hankkeessa on laadittu erilaisia selvityksiä. Voit tutustua selvitykseen klikkaamalla sen nimeä.
-
Biojätteet ja pilaantuneet maat -selvitys
Syksyllä 2019 käynnistettiin biomassojen sekä pilaantuneiden maamassojen selvitys, joka valmistui kesäkuussa 2020. Selvityksen toteutti AFRY Finland Oy.
Selvityksessä tarkasteltiin biomassojen määriä Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella sekä Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa. Tarkasteltavia biomassajakeita olivat yhdyskuntien biojätteet, jätevesilietteet, rasvakaivolietteet sekä maatalouden biomassat. Potentiaalisimmiksi massoiksi valittiin Lapin alueelta erilliskerättävä biojäte sekä Lapin alueelta yhteistyöhalukkuudesta ilmoittaneiden vesihuoltolaitosten jätevedenpuhdistamojen lietteet.
Pilaantuneiden maamassojen tarkastelualueeksi rajautui Lapin alue. Tarkastelu tehtiin valtakunnallisen maaperän tilan tietojärjestelmän eli MATTI-rekisterin perusteella. Rekisterissä on edellisen 10 vuoden aikana ollut noin 15 pilaantuneiden maiden kunnostuskohdetta vuosittain. Tämän perusteella laskettiin massakeskiarvo, joka on noin 48 000 t/a. Massojen määrien ei ennusteta kasvavan tulevaisuudessa. Pilaantuneiden maiden käsittelyn tarvetta Rovaniemellä arvioidaan jatkossa.
Selvityksessä tarkasteltiin yhteisen biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuutta Rovaniemellä. Tarkastelussa huomioitiin mm. kaasuntuottopotentiaali, jätteen syntypaikat ja etäisyydet sekä porttimaksut. Biokaasun hyödyntämisen vaihtoehtoina tarkasteltiin kaukolämmön tuotantoa sekä liikennepolttoaineen valmistusta. Biokaasulaitosvaihtoehdoksi valikoitui näiden perusteella kaksilinjainen kuivamädätyslaitos, jossa on erilliset käsittelylinjat biojätteille sekä puhdistamo- ja sakokaivolietteille. Kustannuslaskelmissa huomioitiin biokaasun jakelun turvaamiseksi mahdollinen LNG-varajärjestelmä. Mädätysjäännöstä tarjottaisiin yritystoiminnalle multatuotteiden valmistukseen.
Biokaasulaitoksen investointikustannuksiksi muodostui 13,7 milj. €. Kustannustehokkain ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto olisi perustaa Lapin alueelle yksi yhteinen biokaasulaitos, jossa valmistetaan biokaasusta liikennepolttoainetta jakelupisteisiin. Merkittävimmät riskit biokaasulaitosinvestoinnille ovat selvityksen mukaan liikennebiokaasun menekki sekä jätteiden saatavuus ja jätteistä saatavan porttimaksun suuruus. Yhteistyön mahdollisuuksia Lapin alueen yhteisen biokaasulaitoksen perustamiseksi selvitetään.
Tutustu selvityksen loppuraporttiin täällä ja biokaasulaitosinvestoinnin kustannuslaskelmaan täällä.
-
Selvitys jätteiden käsittelystä ja jätteenpolttolaitoksesta
Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeessa tehtiin selvitys jätteiden käsittelystä ja jätteenpolttolaitoksesta. Selvityksen toteutti Sweco Oy.
Selvityksessä jätteiden käsittelystä tarkasteltiin, onko jätteen energiahyödyntäminen mahdollista Napapiiriin Kiertotalouspuiston alueella. Mahdollisuutta tarkasteltiin jätteiden määrän ja laadun sekä investoinnin kannattavuuden ja toimintaympäristön näkökulmista.
Tarkasteltuja jätteitä olivat asumisessa syntyvä polttokelpoinen jäte sekä muut yhdyskuntajätteet, kaupan jätevirrat, muovijätteet, metallien kierrätyksessä syntyvä sivutuote (SLF), sairaalajäte, kuitu- sekä rakennus- ja purkujäte. Yhteensä Rovaniemellä Napapiirin Residuum Oy:n alueella polttokelpoista jätettä syntyy lähes 20 000 t/a ja yhteensä Lapin alueen jätehuoltolaitosten polttokelpoisten jätteiden määrä on n. 45 000 t/a.
Jätemäärätarkastelussa selvitettiin myös Napapiirin Residuumin toimialueen yritystoiminnan jätemääriä. Yrityksille, joilla syntyy Napapiirin Residuumin toimialueella merkittävä osa polttokelpoisesta ja lajittelemattomasta jätemäärästä, lähetettiin kysely. Kyselyssä tiedusteltiin kiinnostusta paikallisesta energiahyödyntämisestä sekä siihen liittyvistä yritysmahdollisuuksista, kuten tuhkan käsittelystä. Kyselyn vastausten perusteella tuotavaa jätettä yrityksillä oli yhteensä 42 000 t/a, joista valtaosa oli suurimmilla jätteen tuottajilla. Yritykset ilmoittivat myös jätevirtojen mahdollisesta kasvusta lähivuosina.
Selvityksessä tarkasteltiin kolmea energiahyödyntämisen vaihtoehtoa. Kahdessa vaihtoehdossa oli kaukolämmön tuotantolaitos ja yhdessä CHP-laitos eli yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos. Vaihtoehdoissa tarkastellut jätemäärät olivat kaukolämpölaitoksissa 50 000 t/a ja 60 000 t/a sekä CHP-laitoksessa 60 000 t/a. Nämä olivat raja-arvoina kannattavalle polttolaitokselle. Suuremmissa laitoksissa huomioitiin polttokelpoisen jätteen lisäksi metallien kierrätyksen syntyvä sivutuote sekä sairaalajäte. Yhteensä selvityksessä arvioitiin kotitalouksien ja yritysten polttokelpoisen jätteen määräksi n. 90 000 t/a. Mahdollisen jätteenpolttolaitoksen suunnittelua varten tarvitaan tarkempaa tietoa jätejakeiden ominaisuuksista sekä varmuutta niiden määristä.
Kaukolämpölaitosten kustannusarviot olivat pienemmän kapasiteetin laitoksella n. 39 milj € ja suuremman kapasiteetin laitoksella n. 48 milj. €. CHP-laitoksen kustannuslaskennalla laitosta ei saatu kannattavaksi. Kaukolämpölaitoksen porttimaksuna käytettiin laskelmissa 80 €/t ja kaukolämmön hintana 30 €/MWh.
Katso Sweco Oy:n esitys selvityksestä täältä.
Katso Sweco Oy:n raportti jätteiden käsittelystä Rovaniemellä täältä.
-
Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen suunnittelutyö
Hankkeen tarkoituksena on kehittää Lapin alueelle toimiva kiertotalouspuistokonsepti alueen erityispiirteet huomioiden. Alueella pyritään tukemaan nykyistä kiertotaloustoimintaa sekä mahdollistamaan uusien yritysten syntymistä.
1. Kierrätysmateriaaliselvitys
Kierrätysmateriaaliselvityksessä kartoitettiin Lapin alueen potentiaalisia sekä nykytilanteen materiaalivirtoja. Kierrätysmateriaaleissa huomioitiin aiemmissa selvityksissä selvitetyt biomassat, pilaantuneet maat, jätteenpolttoon kertyvät jätemäärät. Lisäksi tarkasteltiin muovipakkauksia ja muovijätteitä, lasi- ja metallipakkaukset sekä muut tuottajavastuun alaisiksi kuuluvat materiaalit, kuten SER, renkaat, romuajoneuvot, paristot ja akut.
Määrissä on huomioitava, ettei kaikkia jätemääriä tilastoida ja kaikkia tietoja ei ole saatavilla tai ne on tilastoitu valtakunnallisesti.2. Logistiikkaselvitys
Jätelain uudistuksen myötä kuntien ja tuottajayhteisöjen välille on tulossa muutoksia jätteiden keräykseen. Polttokelpoisen jätteen määrän arvioidaan pienenevän n. 10 %, kun biojätteen erilliskeräys laajenee. Keräyskuljetusten kustannusmuutoksiin vaikuttavat astioiden täyttöasteet ja tyhjennystiheydet. Vastaavasti polttokelpoisen jätteen kuljetusten määrät laskevat, kun biojätteen kuljetukset lisääntyvät merkittävästi yli 10 000 asukkaan taajamissa, joissa kaikki rivitalot ja omakotitalot tulevat biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Myös pakkausjätteiden keräyskustannukset tulevat lisääntymään pienemmissä taajamissa.
- Haasteita logistiikkaan:
Polttokelpoinen jäte jää kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen järjestämäksi. Biojäte ja pakkausjätteet siirtyvät kunnan vastuulle. Tämän vuoksi polttokelpoista jätettä ja biojätettä ei voida kerätä monilokeroautoihin. - Biojätteen kerääminen pienissä taajamissa on haastavaa, kun kiinteistöjä on vähän
Suositellaan pakkaus- ja pienmetallin yhteiskeräystä
3. Yritys- ja yhteistyökumppaniselvitykset
Selvitystyössä kartoitettiin Alakorkalossa olevia nykyisiä toimijoita sekä potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita. Selvityksessä kerättiin tietoa verkostoitumistilaisuudella/webinaarilla, kyselylomakeella sekä tarkentavilla haastatteluilla valikoiduille seitsemälle yrittäjälle.
Webinaari
Rovaniemen Arctic Design weekin yhteydessä järjestettiin hankkeen webinaari 24.3.2020. Webinaarissa esiteltiin hanketta yleisesti sekä sen tulevaa suunnittelutyötä. Webinaariin osallistuneita osallistettiin kyselyllä mentimeter alustalla. Kysymyksiä olivat:
Mikä kiinnostaa kiertotalouspuistossa eniten?
Mikä on paras tapa osallistaa yritykset ja muut sidosryhmät kiertotalouspuiston suunnitteluun?
Millaista yleisesti viestiä, osallistujat haluaisivat antaa hankkeen järjestäjille?Kysely ja haastattelut
Yrityskyselyyn, joka oli jatkoa Kiertotalouspuisto-hankkeessa aiemmin laaditulle kyselylle, vastasi 24 yritystä. Vastanneista kolme neljästä oli kiinnostunut sijoittumaan Napapiirin Kiertotalouspuiston suunnitellulle alueelle.
Selvityksessä kartoitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat sijoittumiseen alueelle sekä mitkä tekijät houkuttelevat siirtymään alueelle. Tärkeimmiksi asioiksi yritykset kokivat hyvät logistiset yhteydet, mahdollisuuden verkostoitua muiden kiertotalousyritysten kesken, alueen valmis infrastruktuuri, raaka-ainetoimittajien läheinen sijainti, liiketoimintaa tukevat yrityspalvelut, mahdollistava kaavoitus sekä innovointia tukeva toimintaympäristö. Tutustu yrityskyselyyn ja sen tuloksiin täältä.
Seitsemää yritystä myös haastateltiin kesän 2021 aikana. Yritykset valikoituivat jo tehdyn kyselyn vastausten perusteella.
Työpaja
Business Rovaniemi järjesti syksyllä 2021 webinaarin “Kiertotaloudesta uutta bisnestä”, jossa AFRY järjesti työpajan. Työpaja oli jaettu kahteen osioon, palvelukokonaisuuksiin sekä liiketoimintamalliin. Työpajan osallistujien näkökulmasta, tunnistetut palveluketjut kiinnostivat yrityksiä. Yhteisyritystä ei toimintamallina pidetty kiinnostavana. Työpajan osallistujat pitivät kaupungin roolia tärkeänä ja toivoivat liiketoimintamallin vetäjäksi ulkopuolista koordinaattoria, kaupungin kehitysyhtiön.
4. Palvelukokonaisuudet
AFRY:n selvityksen palvelukokonaisuudet koostuivat kierrätysmateriaaliselvityksen, yrityskyselyn sekä haastatteluiden tuloksista. Tarkempia tarkastelujen kohteita olivat ylijäämämaat, pilaantuneet maat, rakennusjäte, tuhkat, biojäte, yritysten erilaiset materiaalivirrat sekä yhdyskuntajätteestä erilliskerättävät kierrätysmateriaalijakeet. Materiaalivirtojen perusteella AFRY kuvasi palveluketjut, joiden ympärille voisi kehittää liiketoimintaa Kiertotalouspuiston alueelle.
5. Maankäytön suunnittelu
Alakorkalon alueelle on tehty karkea rajaus kiertotalouspuiston suunnittelualueeksi. Lisäksi Kuusiselän aluetta voitaisiin käyttää kiertotalouspuiston toiminnoille, kuten pilaantuneiden maiden vastaanottoon ja esimerkiksi kaivosteollisuuden jätteiden esikäsittelyyn. Kiertotalouspuiston suunnittelussa huomioitiin myös mahdollisuus tuulivoiman tuomisesta Kuusiselän kaatopaikkakäytöstä poistuvalle alueelle.
6. Digitaalinen alusta
AFRY laati alihankintana Netum Oy:ltä digitaalisen alustan suunnitelman. Digitaalisen alustan tarkoituksena on toimia tietovarantona, jonka avulla raaka-aineita tarjoavat toimijat sekä raaka-aineita tarvitsevat toimijat kohtaavat toisensa. Massojen hallinnan lisäksi digitaalisen avulla voidaan hallinnoida asiakkuuksia. Digitaalisen alustan suunnittelussa osallistettiin yrittäjiä työpajassa, jonka kautta saatiin yrittäjien tarpeita ja näkemyksiä esiin alustan määrittelyjä varten. Lisäksi Netum Oy haastattelu Napapiirin Residuumin sekä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n henkilöstöä, jotta hankkeen toimijoiden käytössä olevat toiminnanohjausjärjestelmät tulivat myös kartoitetuiksi.
Parhaimmaksi ratkaisuksi valikoitui jo valmis ratkaisu TK Recyclingin WYS-alusta. Kuitenkin yrityksen referenssit ovat melko vähäiset, sillä yritys on vastikää aloittanut toimintansa.7. Liiketoimintamalli
Tyypillisimpiä kiertotalouspuiston tehtäviä ovat:
- Luoda alueen strategia ja visio
- Asettaa tavoitteet (kasvutavoitteet, ilmastotavoitteet jne)
- Digitaalisen alustan hallinnointiin liittyvät tehtävät
- Alueen markkinointi sekä tiedon jakaminen alueen toiminnasta ja tavoitteista
- Yhteistyön kehittäminen alueelle sijoittuvien yritysten sekä alueen ulkopuolelle sijoittuvien kiertotalouden yritysten kesken
- Yhteydenpito, kuten kaupungin, elyn jne kanssa
- Kehityshankkeiden koordinointi ja käynnistäminen
- Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa yhteistyö kaupungin kanssa
- Mahdollisten ympäristölupien hakeminen
Kiertotalouspuiston suunnittelutyön edetessä yritystyöpajan sekä hankehenkilöstön kesken nähtiin sopivimmaksi vaihtoehdoksi kaupungin omistama kiertotalouspuistoyhtiö pääorganisoijaksi ja operaattoriksi. Alueella toimivat yritykset toimisivat alueella itsenäisinä yrityksinä. Lue hankkeen suunnitelutyöstä tehty raportti kokonaisuudessaan tai lue raportin tiivistelmä.
- Haasteita logistiikkaan:
Tapahtumat
Lue lisää tapahtumasta klikkaamalla sen nimeä.
-
Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen loppuseminaari 11.5.2022
- Tilaisuuden ohjelma
- Rovaniemen kiertotaloden tiekartta, Erkki Lehtoniemi
- Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen loppuseminaari Tommi Lehtosaari, Napapiirin Residuum Oy ja Kristian Gullsten, Napapiirin Energia ja Vesi Oy
- Pohjanmaa matkalla muutokseen -Vastuullisuus ja kiertotalous painopisteenä Göran Östberg, VASEK Oy
- Pohjanmaa matkalla muutokseen, Kestävän kehityksen ja kiertotalouden tiekartta
- Napapiirin Kiertotalouspuisto -hanke lopputilaisuus, Hanna Liisanantti
-
Kiertotalouden yhteisseminaari 20.1.2022
Napapiirin Residuum Oy ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy järjestivät yhdessä hallituksilleen 20.1.2022 seminaarin kiertotalouden edistämisestä Rovaniemellä. Seminaarissa kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio alusti tilaisuuden painottamalla kiertotalouden tärkeyttä tulevaisuudessa. Palvelualuepäällikkö Erkki Lehtoniemi kertoi Kiertotalouden tiekartan laatimisesta ja siihen kirjatuista kiertotalouden edistämisen tavoitteista. Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeesta kertoi hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti sekä hankkeen suunnittelussa mukana olleet konsultit.
Napapiirin Residuum Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lehtosaari sekä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten esittelivät yritysten kiertotaloustoimia sekä tulevaisuuden näkymiä.
-
Roskat rahaksi - toisen roska on toisen aarre -yritystyöpaja 7.9.2021
Rovaniemen Kehitys Oy:n, Napapiirin Residuum Oy:n ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n yhteisessä Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeessa järjestettiin 7.9.2021 yrittäjille webinaari ja työpaja “Roskat rahaksi – toisen roska on toisen aarre”. Tilaisuuden tarkoituksena oli osallistaa yrittäjiä kiertotalouspuiston suunnitteluun.
Tilaisuuden avasi Rovaniemen kaupungin elinvoimapalveluiden toimialajohtana elokuussa aloittanut Jaakko Rantsi, minkä jälkeen AFRY Finland Oy:stä Katri Luoma-aho ja Varpu Näsilä kertoivat hankkeen suunnittelutyöstä. Tilaisuudessa kerrottiin hankkeen eri vaiheista sekä kuultiin kokemuksia Pirkanmaalta Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermalalta.
AFRY Finland Oy laatii Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeessa mm. suunnitelman palvelukokonaisuuksista sekä liiketoimintamallista. AFRY on laatinut suunnittelutyön aiemmassa vaiheessa yrittäjille kyselyn kartoittaakseen yrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuuksia toimia Kiertotalouspuiston alueella. Tiedotteen kyselystä ja sen tuloksista löydät täältä.
Työpajatyöskentelyn ensimmäisessä osassa yrittäjiltä kysyttiin kiinnostusta toimia Napapiirin Kiertotalouspuistossa sekä heidän tarpeitaan jo hankkeen aiemmissa vaiheissa esiin nousseissa kiertotalouden palveluketjuissa. Yrittäjille suunnatuissa kyselyssä ja haastatteluissa esiin nousseet palveluketjut keskittyivät ylijäämämaiden, pilaantuneet maiden, rakennusjätteiden, tuhkien käsittelyn ja biojätteen käsittelyn ympärille.
Toisessa työpajatyöskentelyn osassa yrittäjät pääsivät kertomaan näkemyksiään erilaisista mahdollisista liiketoimintamalleista sekä niihin liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista. Tilaisuudessa kävi ilmi, että useat yritykset ovat kiinnostuneita toimimaan kiertotalouspuiston alueella osana tunnistettuja kiertotalouden palveluketjuja. Yrittäjät antoivat todella hyvin näkemyksiään erilaisista liiketoimintamalleista.
Tilaisuudessa annettiin kolme vaihtoehtoa Kiertotalouspuiston liiketoimintamalliksi. Malleja olivat ulkopuolinen kehitysyhtiö, yksi veturiyritys sekä yhteisyritys. Kaupungin rooli kehitysyhtiön ollessa veturiyrityksenä sai kannatusta yrittäjiltä.
Tilaisuudessa esiin tulleita ajatuksia ja näkemyksiä hyödynnetään kiertotalouspuiston suunnittelussa.
Tutustu tilaisuuden ohjelmaan täällä.
Tutustu AFRYn esitykseen työpajassa täällä.
Tutustu Verte Oy:n Sakari Ermalan esitykseen täällä. -
Kiertotaloudesta uutta businestä! -webinaari 24.3.2021
Arctic Design weekin yhteydessä pidettiin webinaareja. Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen esittelemiseksi ja potentiaalisten yritysten huomion kiinnittämiseksi pidettiin 24.3.2021 Kiertotaloudesta uutta businestä! -webinaari , johon osallistui yhteensä 84 henkilöä.
Webinaarissa Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti esitteli hankkeen tavoitteita, ja yrityskehittäjä Merja Majanen Business Rovaniemen yrityshankinnan roolia Kiertotalouspuisto-hankkeessa. Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala esitteli Nokialla sijaitsevaa ECO3-kiertotalousaluetta.
Napapiirin Kiertotalouspuiston 3. suunnitteluvaiheessa on aloitettu Kiertotalouspuiston suunnittelu AFRY Finland Oy:n toimesta. AFRY:lta projektipäällikkö Katri Luoma-aho esitteli suunnittelutyön sisältöä. Luoma-aho laati webinaariin osallistuneille kyselyn mentimeter-alustalla. Kyselyn tulokset löydät täältä.
Tutustu webinaarin esitysmateriaaleihin:
- Hankkeen esittely
Hanna Liisanantti, Napapiirin Residuum ja Merja Majanen, Business Rovaniemi - Bio- ja kiertotalouden alan liiketoimintojen sekä yritys- ja kehitysympäristöjen kehittäminen ECO3-alueella
Sakari Ermala, Verte Oy - Napapiirin kiertotalouspuiston suunnittelu
Katri Luoma-aho, AFRY Finland Oy
- Hankkeen esittely
-
Seminaari 22.10.2020
Hankkeen ohjausryhmälle sekä Napapiirin Residuum Oy:n ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallituksille järjestettiin Napapiirin Kiertotalouspuisto -seminaari 22.10.2020. Lisäksi seminaariin kutsuttiin Rovaniemen kaupungin jätehuoltotyöryhmän jäsenet. Yhteensä seminaariin osallistui 30 henkilöä.
Seminaarissa hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti esitteli hanketta sekä hankkeessa tehtyjä ja suunnitteilla olevia toimenpiteitä. Konsultit Katri Luoma-Aho ja Timo Lahti Afry Finland Oy:stä kertoivat laatimastaan biomassojen ja pilaantuneiden maiden selvityksestä. Konsultti Leena Pirhonen Sweco Oy:ltä esitteli käynnissä olevan jätteenkäsittely- ja polttolaitosselvityksen tilanteen.
Tutustu esitysmateriaaleihin:
- Hankkeen esittely, projektipäällikkö Hanna Liisanantti
- Biomassojen ja pilaantuneiden maiden selvitys, Afry Finland Oy:n konsultit Katri Luoma-Aho ja Timo Lahti
- Selvitys jätteiden käsittelystä Rovaniemellä, Sweco Oy
Lisätietoja hankkeesta ja kiertotaloudesta
- Newspool artikkeli: Napapiirille nousee kiertotalouspuisto
Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen) - Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset: Arktiset biojätteet Napapiirin Kiertotalouspuistoon?
Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen) - Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset: Selvitys: Rovaniemelle biokaasulaitos
Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen) - Lapin liiton Välkky-hanke: Selvitys Lapin biojätepotentiaalista on valmistunut
Lue täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen) - Arctic Design Weekin Muotoja-lehti: Napapiirin Kiertotalouspuisto
Lue täältä, artikkeli löytyy sivulta 17 (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Lisätietoja hankkeesta:
Hanna Liisanantti
projektipäällikkö
hanna.liisanantti@rovaniemi.fi
040 652 6024