Napapiirin Residuumin 20-vuotisjuhlavuoden historiajuttusarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin yhtiön perustamista ja liiketoiminnan aloittamista. Toisessa osassa kurkataan vuosiin 2006-2011, jolloin Residuum kehitti monia palvelujaan: kotitalouksien neuvontaa lisättiin, osa Rovaniemestä siirtyi kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja toiminta aloitettiin kunnolla myös Ranualla ja Pellossa. Uusia palveluita alettiin rahoittaa ekomaksuilla.

Toiminnan aloittaminen Pellossa ja Ranualla

Vuoden 2005 loppupuolella Residuum alkoi huolehtia jätehuollon palvelutehtävistä ja aloitti liiketoimintansa Rovaniemellä kahdessa toimipisteessä: Kuusiselän kaatopaikalla ja Alakorkalon jäteasemalla (nyk. Kierrätyspuisto Residuum). Vuoden 2007 loppupuolella Pellon ja Ranuan kuntien kunnallisen jätehuollon palvelutehtävät siirtyivät Residuumin hoitoon. Tällöin Pelloon ja Ranualle muun muassa avattiin Residuumin jäteasemat (nyk. kierrätysasemat), joilla eri jätelajien ohjaaminen lajittelun kautta hyötykäyttöön helpottui.

Jätehuollon palvelutaso nousuun toimintasuunnitelman avulla

Vuonna 2008 valmistui Rovaniemen kaupungin jätehuollon toimintasuunnitelma, joka käsitteli pääosin kuljetusjärjestelmää, ekomaksua sekä ekopisteiden täydentämistä. Suunnitelman tavoitteena oli lisätä alueen jätteiden hyötykäyttöä ja ongelmajätteiden helppoa, turvallista ja monipuolista jätehuoltoa sekä estää ympäristön roskaantumista. Suunnitelman avulla jätehuollon palvelutasoa nostettiin, jätehuoltoa päätettiin alkaa rahoittaa ekomaksuilla sekä osa toimialueesta muutettiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin.

Ekomaksujen taustalla tarve järjestää lakisääteisiä palveluja

Napapiirin Residuum aloitti palvelujen rahoittamisen ekomaksuilla (nyk. jätehuollon perusmaksu) vuonna 2008. Ensimmäisenä vuonna ekomaksu koski ainoastaan vakituisia asuntoja Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa. Vuonna 2009 maksua alettiin periä myös vapaa-ajan asunnoilta Rovaniemellä, ja vuonna 2011 Ranuan ja Pellon vapaa-ajan asunnoilta.

Ekomaksun taustalla oli tarve järjestää lakisääteisiä palveluita, joiden rahoittamiseen ei saanut käyttää verovaroja, vaan niitä varten oli kerättävä erillisiä maksuja. Perusmaksulla katettiin mm. kierrätysasema- ja ekopistepalveluita, vuosittaisia keräyskierroksia, jätehuollon tiedotusta ja neuvontaa, vaarallisten- ja hyötyjätteiden jätehuoltoa sekä jätehuollon viranomaistehtäviä. Nykyään ekomaksu tunnetaan jätehuollon perusmaksuna, ja sillä katetaan edelleen näitä samoja palveluita.

Ekomaksuilla kattavampia palveluita

Ekomaksun myötä Residuum alkoi tarjota useita uusia palveluja. Neuvontapalveluja kehitettiin vuonna 2008 rekrytoimalla yhtiöön henkilö, jonka keskeisin työtehtävä oli hoitaa jätehuoltoon ja lajitteluun liittyvää neuvontaa eri kanavissa. Asukkaita jo aiemminkin palvellut neuvontanumero muuttui maksuttomaksi. Lisäksi neuvontaa lisättiin mm. jakamalla kotitalouksiin erilaisia materiaaleja, kuten jäteopasta. Ensimmäiset Ekoa arkeen -päivät järjestettiin vuonna 2009. Ekoa arkeen -päivillä asukkailla oli mahdollisuus tavata residuumilaisia kasvokkain ja jutella jätehuoltoon liittyvistä asioista asiantuntijoiden kanssa.

Ekomaksujen myötä ekopisteverkostoa täydennettiin ja kehitettiin. Erityisesti vuonna 2010 ekopisteitä uusittiin Residuumin toimialueella runsaasti: useista pisteistä tehtiin täyden palvelun ekopisteitä, joilla kerättiin kaikkia ekopistemateriaaleja eli keräyspaperia, – kartonkia, lasipakkauksia ja pienmetallia. Lisäksi vuoden 2010 aikana aloitettiin usean uuden ekopisteen rakennustyöt.

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus tasa-arvoistamaan haja-asutusalueiden jätehuoltoa

Vuonna 2009 Rovaniemellä 22 erillistä haja-asutusaluetta siirtyi kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Käytännössä muutos tarkoitti sitä, että näillä alueilla Napapiirin Residuum alkoi kilpailuttaa jätteenkuljetuksen, ja asukkaat alkoivat tehdä jätehuoltosopimuksensa Napapiirin Residuumin kanssa. Taustalla oli tilanne, jossa harvaan asutuilla alueilla oli epätasa-arvoiset hinnat verrattuna muuhun kuntaan, ja osalla alueista oli haasteita saada järjestettyä jätehuolto kohtuullisin kustannuksin. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueille perustettiin myös yhteiskeräyspisteet, joilla kotitaloudet saivat korvata kiinteistön oman jäteastian käytön. Residuum rakennutti yhteiskeräyspisteverkoston myös Ranualle vuonna 2011.

Napapiirin Residuumin historiaa käsittelevän juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään vuosia 2012-2016, jolloin valmisteltiin mm. jätteenpolttoon siirtymistä.

Muutamia kuvia Residuumin perusmaksuilla kattamista palveluista vuosilta 2008-2011 (kuvaa voi vaihtaa tietokoneella kuvan alalaidassa näkyvää nuolta painamalla ja mobiililaitteella pyyhkäisemällä vasemmalle)