Sekajätteen koostumustutkimus 2026 – Joukossa paljon ruokahävikkiä
Napapiirin Residuum toteutti kesällä 2026 kolmannen peräkkäisen sekajätteen koostumustutkimuksen Rovaniemen alueella. Tämän vuoden tutkimuksessa biojäte nousi selvästi suurimmaksi sekajätteestä löytyneeksi jätejakeeksi. Erityisesti ruokahävikin määrä korostui tuloksissa.
Sekajätteen koostumustutkimus toteutettiin touko–heinäkuussa Kairatien, Viirinkankaan ja Rantavitikan alueilla. Samoja alueita on tutkittu myös vuosina 2024 ja 2025, joten tuloksia voidaan verrata aiempiin vuosiin. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Tampereen yliopiston ympäristötekniikan opiskelija Sonja Koho. Tutkittavaa sekajätettä kertyi noin 190 kiloa.
Tutkimuksessa selvitettiin, mistä kotitalouksien sekajäte koostuu, miten lajittelu on muuttunut aiemmista vuosista ja missä olisi vielä parannettavaa.
Yli kolmannes sekajätteestä biojätettä
Biojätteen osuus sekajätteestä nousi 34,42 prosenttiin. Yli puolet biojätteestä oli ruokahävikkiä, ja sekajätteen joukosta löytyi paljon myös kokonaisia ja avaamattomia elintarvikepakkauksia.
Muovi- ja kartonkijätteen osuudet puolestaan pienenivät edellisvuodesta. Muovin osuus sekajätteestä oli 16,17 prosenttia, mutta erityisesti muovipakkauksia päätyy edelleen paljon väärään paikkaan. Sekalaisia jätteitä oli 14,41 prosenttia.
Biojätteen osuus on kasvanut, mutta esimerkiksi tekstiilien ja jalkineiden määrä on ollut laskussa.
Vaarallista jätettä yhä sekajätteen joukossa
Tekstiilien, akkujen ja paristojen, sähkölaitteiden sekä vaarallisten kemikaalien osuudet pienenivät edellisvuodesta. Niitä löytyi kuitenkin edelleen sekajätteen joukosta.
Erityisesti akkujen, paristojen ja sähkölaitteiden oikeaan lajitteluun on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä väärin lajiteltuina ne voivat aiheuttaa jopa tulipaloja. Näiden jätteiden kierrättäminen on kotitalouksille maksutonta, ja keräyspisteitä löytyy useista paikoista Napapiirin Residuumin toimialueella.
Ruokahävikin vähentämisessä eniten tehtävää
Tutkimuksen perusteella yksi selkeimmistä kehityskohteista on ruokahävikin vähentäminen. Hävikkiä voi ehkäistä pienillä arkisilla valinnoilla: suunnittelemalla ostoksia ja aterioita etukäteen, valitsemalla sopivia pakkauskokoja ja tarkistamalla parasta ennen -päiväyksen ylittäneiden tuotteiden käyttökelpoisuuden aistinvaraisesti.
Jos ruokahävikiksi päätyy kokonainen elintarvikepakkaus, sisältö ja pakkaus kannattaa mahdollisuuksien mukaan lajitella erikseen. Jos tämä ei onnistu, pakkauksen voi lajitella sisältöineen biojätteeseen. Paras vaihtoehto on kuitenkin ehkäistä ruokahävikin syntyminen jo ennalta.