Rovaniemen sekajätteen koostumustutkimus alkuvuonna 2024 – suurin osa kierrätyskelpoista jätettä
Vuoden 2024 alussa tehdystä sekajätteen koostumustutkimuksesta selvisi, että yli 30% Rovaniemen keskusta-alueen sekajätteestä oli biojätettä. Vain 20% sekajätteestä oli todellisuudessa sekajätettä.
Rita Savelan Napapiirin Residuum Oy:lle tekemä opinnäytetyö käsittelee polttokelpoisen jätteen, nykyiseltä nimeltään sekajätteen, koostumusta Rovaniemen kaupungin alueella.
Opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää sekajätteen koostumusta, käymällä läpi kotitalouksilta tulleita sekajätepusseja. Koostumuksessa Savelaa kiinnosti erityisesti pakkausjätteen ja biojätteen määrä. Tutkimusprosessi toteutettiin Napapiirin Residuum Oy:n tiloissa helmikuussa 2024.
”Aiheen tutkiminen oli mielestäni tärkeää, jotta Rovaniemelläkin voidaan mahdollistaa seuranta jätelain muutoksien vaikutuksesta paikallisten kierrätystottumuksiin, ja voisin myös itse mahdollisesti vaikuttaa niihin tämän työn kautta”, Savela kertoo tutkimuksen taustatekijöistä.
Tutkimusalueina, toimi Rovaniemen kaupungin keskusta, tarkemmin Kairatie, sekä Rantavitikka ja Viirinkangas. Alueilla sijaitsee omakoti- ja paritaloja sekä rivi- ja kerrostaloja. Rantavitikan ja Viirinkankaan alueella on myös opiskelija-asuntoja.
Tutkimus osoitti, että kotitalouksien sekajätepussit sisälsivät suuria määriä biojätettä, paperia ja muovia. Tulokset olivat samassa linjassa 2023 mitatun Suomen keskiarvon kanssa. Tutkimuksessa kirkastui se, että etenkin biojätteen erilliskeräys auttaisi pääsemään kierrätystavoitteisiin.
Suurin osa sekajätteestä olisi kierrätettävissä
Yli puolet sekajätteestä eli 58,3 % oli biojätettä, muovia ja paperia. Sekalainen jäte, kartonki, pahvi, tekstiilit ja kengät käsittivät 32 % sekajätteestä. Loppuun 9,7 % sisältyi puuta, lasia, metallia, sähkölaitteita ja paristoja sekä vaarallisia kemikaaleja.
Biojätettä sekajätteestä oli 27%. Paperista 56% oli pehmeää paperia kuten talouspaperia. Pehmeä paperi kuuluisi lajitella biojätteeseen, mikä tarkoittaa, että biojätteen osuus sekajätteestä olisi oikeasti 34%. Muovi oli toisiksi suurin jae koostumusmittauksessa heti biojätteen jälkeen. Muovista suurin osa, 91%, oli pakkausmuoveja.
Oikein lajiteltua jätettä oli ainoastaan 20%. Tämä määrä olisi vain 2 687 tonnia nykyisestä 13 435 tonnista. Tutkimuksen perusteella suurin osa sekajätteestä olisi kierrätettävissä, sillä pakkausjätteet ja biojäte kattavat suuren osuuden koko sekajätteestä.
”Tuloksissa minut yllätti eniten se, että niissä ei vielä juurikaan ole havaittavissa vuosina 2022 ja 2023 tehostettu erilliskeräys. Näytteissä on paljon yli viiden huoneiston kerrostaloista kerättyä jätettä, joissa biojätteen sekä pakkausjätteiden lajittelu ja erilliskeräys on jo pakollista”, Savela pohtii tutkimuksen tuloksia.
Biojätteen lajitteluvelvoitteen laajeneminen voi vaikuttaa sekajätteen kokonaismäärään tulevaisuudessa
Biojätteen lajitteluvelvoite laajeni 19.7.2024 koskemaan kaikkia Rovaniemen keskustaajaman asuinkiinteistöjä. Asukkaat voivat valita, liittyvätkö biojätteen erilliskeräykseen vai kompostoivatko he itse biojätteensä. Sekajätteestä noin kolmasosa oli biojätettä, joten lajittelun tehostuessa sekajätteen kokonaismäärä voi vähentyä merkittävästi. Bio- ja pakkausjätteiden lajittelu auttaisi saamaan lisää materiaaleja hyötykäyttöön, jolloin yhä vähemmän kierrätyskelpoista materiaalia päätyisi poltettavaksi.
Voit lukea koko opinnäytetyön täältä:
Rita Savela, A study of the composition of combustible waste in urban area of Rovaniemi, 2024: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/860201/Savela_Rita.pdf?sequence=2&isAllowed=y