Jäteasemasta Kierrätyspuistoksi - Kierrätyspuisto Residuum 20 vuotta
Kierrätyspuisto Residuum täyttää marraskuussa 20 vuotta. Vuonna 2005 avattu Alakorkalon jäteasema on kasvanut vuosien saatossa perinteisestä jätteiden vastaanottopaikasta monipuoliseksi Kierrätyspuistoksi.
Alku jätteiden vastaanottajana
Napapiirin Residuum Oy perustettiin vuonna 2001, ja sen liiketoiminta käynnistyi vuonna 2005, kun Kuusiselän kaatopaikka ja Alakorkalon jäteasema avattiin.
Alakorkalossa alettiin vastaanottaa Rovaniemen alueen asukkaiden pienkuormia, muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromua, puutarhajätettä, metalliromua ja pakkausmateriaaleja. Lisäksi asemalla vastaanotettiin pieniä määriä hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä, mikä kuljetettiin Kuusiselän kaatopaikalle loppusijoitukseen.
”Aluksi jäteasemalla oli melko hiljaista ja työolot paljon alkeellisempia. Asemalla oli vain yksi vaaka, ja kuntalaiset jopa väittelivät siitä, kumman vuoro oli ajaa vaa’alle”, vuonna 2011 Kierrätyspuistossa aloittanut, nykyään ajojärjestelijänä työskentelevä, Jukka Peltovuoma kertoo huvittuneena.
Lainsäädäntö vauhditti muutoksia
Vuonna 2013 jätelakia täydennettiin asetuksella, joka kielsi orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikoille. Lain muutoksen myötä kotitalouksien sekajätteet tuli ohjata polttolaitoksille, ei enää kaatopaikoille.
Alakorkalon jäteasemalla toteutettiin vuosina 2014–2015 mittavat laajennus- ja muutostyöt, jotta sekajätteen kerääminen ja kuljettaminen olisi mahdollisimman tehokasta.
Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2014 valmistui Ekokieppi, joka helpotti maksuttomien jätteiden lajittelua. Seuraavana vuonna asemalle rakennettiin kuormauskatos sekajätteelle sekä lajittelutiloja muille jätejakeille.
Jäteasemasta Kierrätyspuistoksi
Vuosina 2018–2019 Residuumin toimipisteiden nimet ja visuaaliset ilmeet uudistettiin vastaamaan nykyaikaista kiertotalousajattelua.
Kun jätteet saatiin entistä paremmin hyötykäyttöön, vanha nimitys jäi historiaan, ja Alakorkalon jäteasemasta tuli Kierrätyspuisto Residuum.
Vuonna 2020 toimintaa kehitettiin edelleen, kun biojätteet alettiin ohjata Gasumin Oulun biokaasulaitokselle. Kierrätyspuistoon rakennettiin samalla bioasema, jonne jätteenkuljetusyritykset alkoivat tuoda keräämäänsä biojätettä keväästä 2020 lähtien. Näin Residuuminkin alueen biojätteestä tuli osa biokaasun tuotantoketjua.
”On ollut mielenkiintoista työskennellä Napapiirin Residuumilla lähes sen perustamisesta lähtien ja nähdä jätehuollon toimintojen laajentuminen ja kehittyminen. Yhtiössä on alusta asti tehty merkityksellistä työtä toimialueen asukkaiden ja ympäristön hyväksi”, kertoo suunnittelupäällikkö Satu Portti, joka on työskennellyt Napapiirin Residuumilla vuodesta 2003 lähtien.
Katse tulevaisuuteen
Kahdessakymmenessä vuodessa Kierrätyspuistosta on tullut vakiintunut osa paikallista kiertotaloutta. Kierrätyspuistossa asioi päivittäin jopa satoja asiakkaita, eli yrityksiä ja kuntalaisia, ja tyytyväisyys Kierrätyspuiston toimintaan on pysynyt erittäin hyvänä.
Kierrätyspuisto kehittyy koko ajan, ja kuntalaisille pyritään tarjoamaan jatkuvasti uusia, yhä kehittyneempiä lajittelumahdollisuuksia. Asiointia ja lajittelua on parannettu muun muassa uudistamalla opasteet vastaamaan Pohjoismaista jätepiktogrammijärjestelmää, mikä tekee lajittelusta entistä selkeämpää. Kierrätyspuiston uusin lajittelumahdollisuus on viime vuonna pilotoitu, kovasti toivottu, muovituotteet. Lajiteltavan jätteen osuus kasvaa vuosi vuodelta, ja yhä vähemmän jätettä päätyy energiahyötykäyttöön.
Mitähän seuraavat kaksikymmentä vuotta tuovat tullessaan?
