Jätehuolto on osa ympäristös­tämme huolehtimista


Me Napapiirin Residuumilla kannamme osaltamme vastuuta yhteisestä ympäristöstämme. Jätehuolto on kokonaisuus, jossa on monta vaihetta. Aluksi täytyy pyrkiä ehkäisemään jätteen syntymistä. Monia tavaroita ja materiaaleja voidaan uudelleenkäyttää. Hyvää ei kannata heittää pois.

Jätteen syntymistä on kuitenkin mahdotonta ehkäistä kokonaan. Näemme jätteen myös mahdollisuutena. Koska jätettä muodostuu, sitä kannattaa hyödyntää eri tavoin. Pyrimme tekemään kierrätyksestä mahdollisimman helppoa jäteasemien ja lukuisten ekopisteiden avulla. Se tavanomainen jäte, mitä ei voi kierrättää tai hyötykäyttää, loppusijoitetaan turvallisesti kaatopaikalle.

Osa toimintaamme on tiedotus ja neuvonta. Jaamme asiakkaille tietotaitoamme, jotta nämä voivat hyödyntää sitä omassa toiminnassaan ja säästää samalla ympäristöä.

Oikeastaan nämä eivät ole mitään uusia asioita. Aikaisemmat sukupolvet elivät säästäväisesti tuhlausta välttäen. Esineitä käytettiin vuosikausia ja erilaisia tarvikkeita hyödynnettiin kekseliäästi. Kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat uusia versioita näistä vanhoista käytännöistä. Tavoitteemme on, että näitä vanhoja tapoja otettaisiin uudelleen käyttöön ja ne tulisivat luontevaksi osaksi arkipäiväämme.

Biokaasulaitosta suunnitellaan Rovaniemelle

Napapiirin Residuum sekä Napapiirin Energia ja Vesi ovat yhdessä selvittäneet biokaasulaitoksen mahdollisuutta Rovaniemelle. Tästä lisää myöhemmin.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutuk­set

Napapiirin Residuumin kaatopaikan ja jäteasemien toiminnassa noudatetaan ympäristölupia. Luvissa on määritelty ympäristövaikutusten tarkkailu. Alueilla tarkkaillaan vesiä, kaatopaikkakaasuja, roskaantumista sekä hajuja. Vaikutuksista raportoidaan valvovalle viranomaiselle eli ELY-keskukselle.

Kuusiselän kaatopaikan välittömässä läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta. Etäisyyden huomioon ottaen kaatopaikka aiheuttaa vähäisiä hajuhaittoja asutukselle, mutta toiminnasta ei aiheudu meluhaittoja. Liikenne ja tienvarsien roskaantuminen aiheuttavat jonkin verran ympäristövaikutuksia. Jäteasemien toiminnasta ei aiheudu melu- ja hajuhaittoja.

Jäteasemilla ei ole haittaeläimiä kuten lintuja tai pienpetoja. Haittaeläimiä ei hakeudu jäteasemien läheisyyteen, sillä asemilla ei kerätä biojätettä eikä elintarvikepakkauksia sisältävää sekajätettä. Kuusiselän kaatopaikan lokkimäärää tarkkaillaan vuosittain lintulaskennalla ympäristöluvan mukaisesti. Vuoden 2016 alussa sekajätteen keräys on vaihtunut polttokelpoisen jätteen keräykseksi Napapiirin Residuumin toimialueella. Kuusiselän kaatopaikalle päätyy enää murto-osa jätteistä. Polttokelpoisen jätteen keräämiseen siirryttäessä kaatopaikalla ruokailevien haittaeläinten (eli pääasiassa lokkien) määrä vähenee merkittävästi. Myös muita alueella liikkuvia eläimiä seurataan. Kaatopaikalla ei ole havaittu rottia. Lokkien lisäksi kaatopaikalla on jonkin verran variksia, kettuja, jäniksiä ja kyykäärmeitä.

Kaatopaikan alueella hajuhaittoja syntyy jonkin verran biojätteen välivarastoinnissa. Hajuja aiheutuu myös kaatopaikkakaasuista, jotka syntyvät jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Kaasut koostuvat pääosin metaanista ja hiilidioksidista, mutta ne sisältävät vähäisiä määriä myös erittäin haisevia rikkiyhdisteitä. Kuusiselän kaatopaikkarakenteisiin on suunnitteilla rakentaa kaasunkeräysputkisto. Kaatopaikan vanhetessa kaasuja alkaa muodostua enemmän, jolloin kaasujen hyödyntäminen voidaan aloittaa. Haasteena kaasujen hyödyntämiselle tulee olemaan muun muassa kaatopaikan syrjäinen sijainti. Kaatopaikkakaasujen keräyksellä vähennetään kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään sekä hillitään lähiympäristön hajuhaittoja.

Kuusiselän kaatopaikalla tarkkaillaan pintavesiä ja pohjavesiä sekä puhdistetusta suotovedestä otetaan purkupaikalla näytteitä ympäristöluvan mukaisesti. Näytteistä tehdään analyysit, joiden avulla tarkkaillaan muun muassa kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kaatopaikan suotovesien puhdistukseen käytetään kaatopaikan omaa käänteisosmoosiin perustuvaa puhdistamoa. Myös jäteasemien vesien tarkkailu on järjestetty ympäristölupien velvoitteiden mukaisesti.

Napapiirin Residuumin ympäristöluvat

Kuusiselän kaatopaikan ympäristölupapäätös, 30.12.2011, Dnro PSAVI/20/04.08/2010
Alakorkalon jäteaseman ympäristölupapäätös, 30.11.2005 Dnro LAP2004Y213121
Ranuan jäteaseman ympäristölupapäätös, 11.3.2004, Dnro 1395Y0083-121
Pellon jäteaseman ympäristölupapäätös, 31.3.2005, Dnro 1395Y0035121

Jätehuollon sääntely

Rovaniemen seudun jätehuoltostrategian tavoitteena on vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää ohjaamalla hyödynnettävissä olevat jätteet lajittelun kautta hyötykäyttöön.

Suomen jätelainsäädäntö seuraa EU:n jätelainsäädäntöä, mutta on joiltakin osin EU:n vastaavia säännöksiä tiukempi. Jätealaa säätelevät mm. jätelaki ja -asetus, ympäristönsuojelulaki ja -asetus, lukuisat ympäristöministeriön ja valtioneuvoston asetukset ja päätökset sekä kunnalliset jätehuoltomääräykset. Napapiirin Residuum on vastuullisena toimijana velvollinen noudattamaan jätealaa koskevia säännöksiä. Tämä aiheuttaa kuluja, joita joudutaan kattamaan asiakkailta perittävillä maksuilla.